HISTORIIKKI

Kamarikuoro Psallite 1966-1998

Historiikki on lyhennetty versio Susanne Westerlundin lopputyöstä Sibelius Akatemian kirkkomusiikin koulutusohjelmasta syksyllä 1999. Klikkaa linkit nähdäksesi konserttien arvostelut ja lehtileikkeet.

Kuoron tausta

Psallite-kuoro, myöhemmin Kamarikuoro Psallite, perustettiin 1976 mutta oli käytännössä toiminut nimellä Korsholms församlings ungdomskör (=Mustasaaren seurakunnan nuorisokuoro) vuodesta 1966. Nimenmuutoksen aiheutti nuorisokuoron hajottaminen useamman kuoronlaulajan päästyä ylioppilaaksi keväällä 1975 ja siten muutettua paikkakunnalta opiskelujen johdosta. Talven tauon jälkeen aikaisemmat kuorolaulajat jäivät kaipaamaan kuoroyhteisöä. Siksi päätettiin perustaa uusi kuoro, Psallite-kuoro (latinasta psallite: laula, iloitse). Seuraavina vuosina kuoro kehittyi ja nimenmuutos, Kamarikuoro Psallite, oli luonteva. Syksyyn 1981 asti kuoroharjoituksia oli vain kerran kuukaudessa koska kuorolaiset olivat hajaantuneet ympäri suomenruotsalaista seutua. Tämän jälkeen harjoituksia on pidetty viikoittain.

Mustasaaren seurakunnan nuorisokuoro 1966-1975

Mustasaaren seurakunnan nuorisokuoro aloitti toimintansa vuonna 1966. Useampi kuorolainen siirtyi silloin seurakunnan lastenkuorosta. Kymmenen vuoden aikana jolloin kuoro toimi nuorisokuorona se osallistui lähinnä musiikkikoulun muuhun toimintaan. Se konsertoi musiikkikoulun soittajien ja lastenkuoron kanssa sekä seurakunnan kirkkokuoron kanssa. Kotiseudun konserttien lisäksi säännöllisesti konserttikiertueita.

Nuorisokuoro konsertoi kuitenkin lähinnä kotiseudulla ja Pohjanmaalla. Esiintymisten kohokohdat olivat kirkkovuoden isot pyhät kuten joulu ja pääsiäinen. Jouluna osallistuttiin joulumusiikkiin Mustasaaren kirkossa useimmiten yhdessä seurakunnan lapsi- ja kirkkokuoron kanssa. Näissä tilaisuuksissa laulettiin lähinnä perinteisiä joululauluja. Pääsiäisen lähestyessä alettiin tutustua joihinkin osiin G.F. Händelin Messiaksesta. Teos esitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1969 ja Händelin Messiaksesta kehittyi nopeasti seurakunnassa pääsiäisperinne.

Vuonna 1972 panostettiin tulevaan pääsiäiskonserttiin. Yhteistyötä tehtiin Pedersören seurakunnan kirkkokuoron ja -orkesterin kanssa. 115 henkilöä osallistui Händelin Messiaksen 29 kappaleen esittämiseen. Esitettävien kappaleiden määrä kasvoi vuosi vuodelta kunnes teos esitettiin kokonaisuudessaan. Muita suuria teoksia joita kuoro esitti oli Wolfgang Amadeus Mozartin Requiem yhdessä Vasa motettkörenin kanssa ja Egil Hovlandin kantaatti Saul.

Nuorisokuoro ehti vajaan kymmenen toimintavuoden aikana osallistua TV-jumalanpalvelukseen vuonna 1973 ja kahteen levytykseen vuosina 1968 ja 1974.

Kuoron ohjelmisto koostui yllä mainittujen suurempien teoksien (G.F Händelin Messias ja W.A Mozartin Requemin) lisäksi, lähinnä klassisista a cappellalauluista ja negrospirituaaleista Jester Hairsonin sovituksessa. Jo tällöin kuoron tavoitteena oli moninaisuus joka inspiroi sekä kuoroa että yleisöä. "Tästä tuli hyvä kuoro, oikeastaan erittäin hyvä kuoro", johtaja Holmgård sanoo nuorisokuorosta josta tuli Psallite-kuoro ja vähitellen Kamarikuoro Psallite.

Kamarikuoro Psalliten toiminta 1976-1998

Kuoro on aina tavoitellut monipuolista, arvokasta ohjelmistoa joka sitouttaa. Ohjelmassa on sekä sakraalisia että profaaneja teoksia, yksinkertaisia a cappella lauluja ja suuria teoksia kuorolle ja orkesterille. Kuoro laulaa musiikkia mitä erilaisimmilta aikakausilta, keskiajan musiikista moderneihin ja vastasävellettyihin teoksiin. Täten kuoro saavuttanee tavoitteensa sitouttamalla ihmisiä erilaisella musiikkimaulla, ei ainoastaan kuulijat vaan myös kuorolaiset itse. Holmgårdin mielestä laaja valikoima on tärkeä: "Se kannustaa kuorolaiset jatkuvaan työhön".

Kuoro seurakuntaelämässä

Kuoro on perustamisestaan lähtien toiminut aktiivisesti Mustasaaren seurakunnassa. Perinteet ja yhteistyö jota se jo nuorisokuorona oli rakentanut seurakunnan kanssa on tavalla tai toisella jatkunut. Tiettyä muutosta voi silti havaita tapahtuneen Psallite-kuoron perustamisen jälkeen. Tällöin kuoro alkoi osallistua enemmän omalla ohjelmistolla eri esiintymisien yhteydessä eikä ainoastaan yhdessä muiden seurakunnan kuorojen kanssa. Vuosien varrella kuoro on yhä enemmän tullut esiin itsenäisenä kuorona. Tämä on johtanut siihen että kuoron mukanaolo seurakuntaelämässä nykyään koostuu lähinnä suuremmista konserttiesiintymisistä. Kuoron esiintymisien painopiste on edelleen suuret kirkolliset pyhät. Pääsiäisenä on esitetty suurteoksia kuten G.F. Händelin Messias, J.S.Bachin Matteus-passio ja viimeiset kaksi vuotta on esitetty J.S.Bachin Johannespassiota. Psalliten joulupäivän konsertti on nykyään Mustasaaren seurakunnassa perinne. Kesäkuukausina on esiinnytty erilaisissa musiikki-illoissa.

Messias

G.F.Händelin Messias kuuluu Psalliten vakio-ohjelmistoon. Vuoteen 1998 mennessä teosta on ehditty esittää 22 kertaa.

Kaksi vuotta Psalliten syntymisestä, vuonna 1978, kuoro oli mukana Messisaksen esittämisessä. Musiikkikoululle ja seurakunnalle tämä oli kymmenes esittäminen. Suorituskoneisto oli tänä vuonna suurin piirtein sama kuin edellisinä vuosina: hyvin miehitetty kuoro, tilapäinen orkesteri ja neljä solistia.

Vuonna 1983 Psallite esitti Messiaksen kaksi kertaa, ensimmäinen kertaa pääsiäisenä yhdessä Helsingin ruotsalaisen oratorioyhdistyksen Gaude-kuoron kanssa. Joulukuussa samana vuonna Psallite esitti ensimmäisen ja kolmannen osan uudestaan. Tällä kertaa kuoro vastasi yksin kuoro-osuuksista, ainoastaan muutaman laulajan vahvistuksella. Tämä oli 16 kerta kun Rainer Holmgård opiskeli teosta kuorojensa kanssa, nyt alkuperäisellä kielellä. Jotkut Psalliten kuorolaisista olivat esittäneet Messiasta kaikki edelliset 15 kertaa. Konsertti annettin Kaupunginkirkossa Vaasassa yhteistyössä Vaasan kaupunginorkesterin kanssa, jolloin orkesterin johtaja Petri Sakari johti esitystä. "Äänitasapaino oli niin lähellä ihannetta kun pääsee" arvostelija Gunnar Ahlskog kirjoittaa. Solisteina olivat Anneli Malkki, Monica Groop, Erkki Mendelin ja Petteri Salomaa. Tämän esiintymisen jälkeen Messias jäi tauolle.

Uusensi-illassa 1988 esittämiskoneisto oli huomattavasti laihempi: vain Psallite vastasi kuoro-osuuksista ja orkesterissa oli viisitoista henkilöä. Soolotehtävät oli uskouduttu alan erkoistuntijoille: Outi Kähkönen, Monica Groop, Anssi Hirvonen ja Petteri Salomaa.

Kun teos esitettiin seuraavana vuonna kutsuttiin taas ammattimusiikoja mukaan. Tällä kertaa orkesteri koostui suurimmaksi osaksi ammattimuusikoista. Kuoro oli kuten edellisenä vuonna pieni mutta myös täsmällinen.

1992 Messias esitettiin yhdessä yhden pohjoisemman leveysasteen parhaimman kamariorkesterin kanssa, Linnamuusikud Tallinnasta (Eesti). Solisteina olivat sopraano Outi Kähkönen, kontratenori Marcin Pornos Puolasta, tenori Tom Nyman ja basso Pekka Kähkönen. Konsertit pidettiin Lekeuden ristissä Seinäjoella, Pedersören kirkossa ja Mustasaaren kirkossa. Kuoro sai hyvät arvostelut esiintymisistä.

Matteuspassio

Kun vuonna 1979 päätettiin esittää J.S.Bachin Matteuspassio. Tapahtuma jätti jäljet Mustasaaren seurakunnan musiikkielämään. Holmgård kertoo: "Luulisi että jaksamista ei jää muuhun kun tarttuu Matteuspassioon, mutta on ikään kuin tämä työ olisi tarttunut". Arvostelija Gunnar Ahlskogista päätellen tämä suurpanostus oli onnistunut. Ottaen huomioon lyhyt opiskeluaika solistien, kuoron ja orkesterin kanssa - vuosi - oli ymmärrettävää että kaikki yksityiskohdat eivät sataprosenttisesti toimineet. Kuoro-osat esitti oratoriokuoro johon Psallite osallistui. Kaiken kaikkiaan osallistui 120 henkilöä.

Matteuspassio esitettiin sen jälkeen joka vuosi vuoteen 1987 asti, poikkeuksena 1983. Vuoden 1980 konsertin jälkeen arvostelijat nostivat esille Holmgårdin ja hänen saavutustaan. Ole Jakobsson kirjoittaa: "Kaikista eniten ihailee Rainer Holmgårdia joka periksiantamattomalla elinvoimallaan johtaa tämän suunnattoman rikkaan teoksen esittämistä."

Huhtikuussa 1982 teos radionauhoitettiin soliste ina olivat Outi Aho, Monica Groop, Viking Smeds, Olof Holmgård, Fride Häggblom ja Paul Forsgård. Rainer Holmgård koki radionauhoituksen eräänlaisena virstanpylväs työssä jonka kuorot ja seurakunta olivat aloittaneet 16 vuotta aikaisemmin. Esittämiskoneistoa oli vielä vahvistettu ja ennen kaikkea hiottu, joten esitys oli vaikuttavampi kuin aikaisemmin.

Vielä yksi nauhoitus teoksesta tehtiin vuonna 1986, tällöin sekä radio- että TV-nauhoituksena. Koko teosta ei esitetty vaan lyhennettiin tuntiin 20 minuuttiin. Kuoro-osista vastasi oratoriokuoro johon Psallite osallistui.

Vuoden 1987 konsertin jälkeen teos lepäsi neljä vuotta. Se esitettiin taas vuosittain vuodesta 1992 vuoteen 1996.

1996 oli vuosi jolloin Psallite panosti erityisen paljon Matteuspassioon. Yritettiin mahdollisimman paljon jäljitellä alkuperäisteosta ja laulettiin ensimmäistä kertaa sitten perinteen syntymisen 1979 alkuperäiskielellä. Orkesteri Linnamuusikud soittivat ajalle tyypillisillä soittimilla joten sävel soi hieman matalemmalla kuin nykään. Tänä vuonna Psallite vastasi yksin kuoro-osista. Solisteina olivat Heikki Rainio, Camilla Ahlroos, Wivan Nygård-Fagerudd, Sören Lillkung ja Peter Nordman.
Elävä passio ylittämätön

Profaanit konsertit

Vuonna 1979 Psallite antoi ensimmäisen todellisen profaanin konsertin. Konsertin nimeksi oli annettu "Hjärtats sommar" (=Sydämen kesä). Konsertin teemana oli rakkaus. Ohjelmassa oli kuorolaulun lisäksi Nils-Oskar Frantzin huilumusiikkia, Monica Groopin soololaulua ja Östen Engströmin runonlausuntaa. Ohjelma koostui miltei kokonaan suomenruotsalaisesta, romanttisesta kuoromusiikista. Monet ohjelman lauluista olivat melodialtaan suhteellisen yksinkertaisia mutta tulkinnallisesti erittäin vaativia. Voi todeta että kuoro oli löytänyt vielä yhden uuden alueen.

Vuonna 1982 annettiin konsertti nimellä "Livet" (=Elämä). Konsertti oli oikeastaan 10-vuotisjuhlan juhlakonsertin profaani osa, muutamaa sakraalia laulua lukuunottamatta. Elämä-konsertti sisälsi paljon lauluja, runoja, proosaa ja musiikkia. Pianistina toimi Per Östern. Karin Hannus ja Brita Smeds soittivat huilua ja Bertel Blom bassoa. Runonlausujina osallistuivat Ylva Edlund ja Paul Eiwerts. Gretel Beijar koki ohjelman "mukavana sekoituksena joka antoi jokaiselle jotain". Laulettiin kaikkea lastenlaulusta jazziin mikä antoi kuorolle mahdollisuuden näyttää musikaalista leveyttään. Konsertti oli niin pidetty että se järjestettiin uudestaan seuraavana vuonna. Silloin se myös radionauhoitettiin.

Helmikuussa 1984 kuoro panosti konserttiohjelmaan "Jorden runt" (=Ympäri maailmaa), lauluja koko maailmalta. Voi aavistaa että Elämä-konsertti antoi lisämakua. Laulusolistina Ympäri maailmaa konserttiin oli saatu Erkki Mendelin ja flyygelin ääressä istui Per Östern. Konsertti annetti Vaasan kupungintalolla.

Maaliskuussa 1987 tuli seuraava suuri panostus. Ensiesityksenä esitettiin Kaj Chydeniuksen säveltämä 50 minuuttinen Requiem Lars Huldénin ja Sofoklen sanoittamana. Teksti on pikemminkin profaani kuin perinteinen requiemteksti, tämän johdosta puhutaan profaanista requiemistä.

Karl-Johan Hansson kehui saman vuoden marraskuussa kuoron sointua yhteiskonsertissa Puhalluskvintetti Framtoningenin (Ruotsi) kanssa. Kuoro lauloi sekä suomalaista että ruotsalaista kuorolyriikkaa. Talvella 1993 annettiin konsertti teemalla "Musiklyrik" (=Musiikkilyriikka) Vaasan kaupungintalolla. Stina Riska ja Östen Engström osallistuivat runonlausunnalla. Seuraavana vuonna kuoro osallistui Vaasan kuorofestivaaliin. Tässä se esitti Martin Wegeliuksen teoksen Den 6:e maj.

Kantaesitykset Suomessa

Psallite on ottanut tehtäväkseen neljä kantaesitystä. Kirkkomusiikkifestivaalien yhteydessä kesällä 1985 Vaasa-Mustasaaressa osallistuttiin ensimmäiseen suomenruotsalaisen oratorion ensiesitykseen, Tomasoratorio, Kaj-Erik Gustafssonin säveltämä ja Lars Huldénin sanoittama. Oratorio on sävelletty kahdelle kuorolle, neljälle solistille, kahdelle puheroolille ja viuluista, huiluista ja puhaltimista koostuvalle orkesterille. Psallite osallistui 1-kuoroon yhdessä Ceciliakuoron ja Vasa Motettkörin kanssa. 2-kuoro koostui kirkkokuorolaisista Mustasaaren hiippakunnan kirkkolaulupiiristä.

K.Chydeniuksen profaani Requiem jota kuoro esitti 1987 on myös yksi teoksista joita Psallite on ensiesittänyt.

Vuonna 1998 Psallite oli mukana kun Lloyd Webberin Requiem sai kantaesityksensä Suomessa. Tämän takana oli 65 laulajaa ja muusikkoa jotka olivat työstäneet teosta vuoden ajan. Solisteina olivat Outi Kähkönen, Erkki Mendelin ja poikasopraano Patrik Hagman. Jouduttiin antamaan kaksi konserttia koska kuulijajoukko oli suuri ja akustisista syistä ei haluttu enemmän kuin 600 kuulijaa konserttia kohden.

Vuonna 1998 Mustasaaren kunta vietti 650-vuotisjuhlaa. Psalliten osalta se huomioitiin kahdella "juhlakantaatilla". Toinen oli Sulo Salosen säveltämä kantaatti Mustasaaren pitäjän 600-vuotisjuhliin ja toinen erityistilattu teos Himlens nycklar (=Taivaan avaimet) Rainer Holmgårdin musiikilla ja Christer Laurénin tekstillä.

Juhlakonsertit

Seuraavassa luvussa otan esille Psalliten 10- ja 20-vuotisjuhlakonsertit sekä musiikkikoulun 25-vuotisjuhlakonsertin ja Holmgårdin 50-vuotiskonsertin.

Vuonna 1986 ilmoitettiin lehdissä että Psallite on täyttämässä kymmenen vuotta ja on juhlimassa tapahtumaa kahdella konsertilla, sakraali ja profaani.

Sakraali konsertti koostui J.S.Bachin motettista Lobet den Herrn alle Heiden, W.A.Mozartin C-molli messu ja sen lisäksi J.S.Bachin Brandenburgkonsertto D-duurissa seurakunnan kamariorkesterin esittämänä. Profaani konsertti esitettiin nimellä "Livet" (=Elämä).

Psallite vietti 10-vuotisjuhlaansa vuonna 1986 perinteisen kuorolyriikan konsertilla Vaasan kaupungintalolla sekä kirkkokonsertilla pääsiäispäivänä.

Kaupungintalon konsertti koostui sekä vanhasta että uudesta ohjelmistosta. Esille nostettiin suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen kuoroperinne mm. Nils-Erik Fougstedtin Sommarsvit ja Heikki Klemetin Sinikellot, Oskar Lindbergin Pingst ja Edvard Griegin Ave maris stella. Ohjelma aloitettiin muutamalla vanhemmalla sävelmällä kuten Orlando di Lasson Ekot. Yhteenvetona konsertista Seppo Lemponen kirjoittaa: "On vaikea keskenään verrata erilaisia kuoroja, mutta jos ottaa huomioon osatekijät jotka vaikuttavat lopputulokseen, Psalliten sunnuntaina kaupungintalolla konsertoineet 27 kuorolaista ovat ykkösiä Vaasanseudulla".

Kirkkokonsertissa esitettiin Wolfgang Amadeus Mozartin Kröningsmessu sekä J.S.Bachin motetti kuorolle ja continuolle Lobet den Herrn alle Heiden. Lisäksi Mustasaaren seurakunnan kamariorkesteri esitti J.S.Bachin Brandenburgkonsertto nro 5.

"Uroteko Mustasaaressa" voi J.S.Bachin H-molli messun pääsiäispäivän esityksestä lukea Vasabladetissa 18. huhtikuuta 1990 jolloin seurakunnan musiikkikoulu myös juhli 25-vuotispäiväänsä. Messu esitettiin myös kirkkomusiikkijuhlissa Turussa samana vuonna. Se on vaativin teos jonka kuoro on kautta aikojen ottanut tehtäväkseen joten konserttejä edelsi vuoden työ. Kuorolaiset epäröivät alussa teoksen vaikeusasteen takia mutta Holmgård painoi päälle voimallaan ja optimistisuudellaan. Oli valittu nuoria, lahjakkaita solisteja kuten Kerstin Weckström, Camilla Holmgård, Wivan Nygård, Tom Nyman, Hans Lydman ja Peter Nordman.

Teos esitettiin vielä kerran 3. joulukuuta 1994. Seurakunnan musiikkikoulun perustamisesta lähtien vuonna 1965 Holmgård oli haaveillut teoksen esittämisestä hänen 50-vuotispäivänään. Solisteina tällöin olivat Johanna Grape, Monica Groop, Anssi Hirvonen ja Petteri Salomaa.

Kuoro sai kokea uusia haasteita 20-vuotisjuhlavuotensa yhteydessä 1996 jota juhlittiin kahdella konsertilla. Ensimmäisessä juhlakonsertissa esitettiin Arvo Pärtin Berliner Messe ja W.A.Mozartin C-moll messu.

Toinen konsertti koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa lauloi juhlakuoro eli sekä aktiiviset että entiset kuorolaiset. Toisessa osassa aktiivinen kuoro esitti Ketil Björnstadin säveltämä ja Erik Hillestadin sanoittama Mässa för en sårad jord. Messun säestys koostui pianosta, syntetisaattorista, kitarasta, bassosta, rummuista ja alttoviulusta. Messu kuvaa suurin piirtein ihmistä tuhoavan elämän ja hyvän välistä kamppailua.

Muut suuremmat projektit

Mainittujen suurempien konserttien lisäksi Psallite on vienyt läpi muutamaa suurempaa projektia. Jouluna 1978 Psallite esiintyi ensimmäistä kertaa suuremmalla teoksella itsenäisenä kuorona, Anders Öhrwallin Gaudete joka rakentuu kymmeneen joulumelodiaan Piae Cantioneksesta seitsämällä resistatiivitekstillä. Kaksi huilua ja basso säestävät. Konsertista tuli niin tunnelmallinen että kuoro päätti esittää teoksen myös seuraavana vuonna.

Kuorolle kenties ei niin merkittävä konsertti jonka kuitenkin haluan mainita, oli konsertti ennen konserttikiertuetta Turkuun, Ruotsin Lundiin, Tanskan Middelfartiin sekä Saksan Kieliin elokuussa 1980. Tästä lähtien ja muutaman vuoden aikana kuoro kehittyi ja kypsyi hyvin paljon sekä tulkinnallisesti että soinnullisesti.

Jouluna 1981 uusi laulutyyli oli taas ajankohtainen. Tällä kertaa ohjelmassa oli Ariel Ramirezin joulumessu (Missa Criolla) joka rakentuu latinalaisamerikkalaiseen kansanmusiikkiin. Tämän tuloksena oli mielenkiintoinen joulukonsertti, jossa yhdistettiin sekä espanjalaista että suomenruotsalaista. Tämä kulttuurikokemus houkutteli suuren yleisön.

Maaliskuussa 1983 järjestettiin Matti Järvisen johdolla yhteiskonsertti Helsingin ruotsalaisen oratorieyhdistyksen Gauden-kuoron kanssa. Pidettiin kaksi konserttia, toinen Mustasaaren kirkossa ja toinen Johanneksen kirkossa Helsingissä. Kuorot esittivät yhdessä Heinrich Schytzin kaksi motettia ja kaksi F.Mendelssonin psaltarivirsiä. Kuorojen yhteistyö jatkui vielä pääsiäisenä jolloin Mustasaaren kirkossa esitettiin G.F.Händelin oratorio Messias.

Vuonna 1983 Psallite esitti muun muuassa Camille Saint-Saens Jouluoratorion perinteisen Tapanin päivän konsertissa Mustasaaren kirkossa. Tämä antaa kuvan kuoron sitoutumisesta ja määrätietoisuudesta. Vain muutama päivä aikaisemmin oli esitetty G.F.Händelin Messiaksen osat 1 ja 3. Kuorolta ja johtajalta vaaditaan paljon kun vain muutaman päivän välillä esitetään kaksi niin erilaista ja merkittävää konserttia.

Kesällä 1985 Psallite konsertoi J.S.Bachin Magnificat teoksella. Kuoro esitti teoksen vielä kaksi kertaa syksyn aikana, ensin Närpiössä ja sitten Pedersören kirkossa. Teos oli kuoron ohjelmistossa myös vuosina 1993 ja 1996. Tammikuussa 1987 oli Johann Ludvig von Beethovenin C-duuri messu vuorossa. Kuoro-osat lauloi oratoriokuoro johon Psallite osallistui. Kuoro esitti teoksen vielä kerran vuonna 1989.

Vuonna 1991 kaksi suurempaa W.A.Mozartin teosta, C-molli messu ja Requiem, olivat ohjelmistossa. Ensin mainittu esitettiin Sonandokuoron kanssa. Mozartin Requiem kuoro esitti sekä 1991 että pyhäinpäivänä 1997.

Pääsiäisenä 1997 tehtiin ajankohtaiseksi uusi suurteos nimittäin J.S.Bachin Johannespassio. Teos esitettiin myös pääsiäisenä 1998. Arvostelija Per-Håkan Janssonin mukaan kuoro oli kypsynyt esityksessään vuodessa. Todennäköistä on että kuoro oli ottanut edellisenä vuonna saaneen palautteen todeksi. Ääntäminen oli selvempi ja aikaisemmin heikkoon bassoon oli saatu muutama ääni lisää.

Passion draama

Jouluna 1998 oli taas kerran uuden aika. Oli kutsuttu kitaristi Janne Schaffer (Ruotsi) ja esitettiin yhdessä hänen kanssaan mm. hänen sävelmiä sekä muutama J:son Lindin ja Leif Strandin sovituksia. Strandin on tehnyt sovituksia muutamalle perinteiselle joululaululle kuten Stilla natt, Maa on niin kaunis ja Av himmels höjd.

Kiertueet

1970-luvun loppupuolesta ja 1980-luvun puoleen väliin kuoro oli konserttikiertueella vuosittain. 1990-1998 kuoro teki sitä vastoin vain yhden matkan.

Elokuussa 1978 kuoro oli ensimmäisellä konserttikiertueella joka kesti viikon. Konsertteja pidettiin Ruotsissa Västeråsissa ja Norjassa Oslossa, Rörosissa ja Trondheimissa. Kesäksi 1980 kuoro oli suunnitellut matkan Islantiin mutta sitä ei taloudellisista syistä voitu toteuttaa. Sen sijaan päätettiin lähteä kymmenen päivän kiertueelle Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan ja Hollantiin.

Toukokuussa 1985 kuoro teki matkan Sundsvalliin. Konsertteja pidettiin Härnösandin tuomiokirkossa ja Bosvedjanin kirkossa. Seuraavana vuonna kuoro osallistui kuorofestivaaleihein (Mittnordisk körfestival) Östersundissa.

Kesällä 1987 Psallite matkusti Saksaan. Esitettiin kaksi konserttiohjelmaa, profaani ja sakraali. Ohjelmat oli rekannettu useammasta pienestä sävelmästä. Konsertteja pidettiin Schwalheimissa, Bad Nauheimissa, Bad Emsissa ja Waldenbachissa.

Kesällä 1995 kuoro kävi Ruotsin Junselessä.

Radionauhoitukset

Psallite on osallistunut moniin radionauhoituksiin. Lokakuussa 1979 kuoro osallistui ohjelmaan Grannland. Huhtikuussa seuraavana vuonna kuoro nauhoitti ohjelman Allsång enligt anglikansk tradition (Anglikaanisen perinteen yhteislaulu). Samana vuonna kuoro nauhoitti myös osan uudesta ohjelmistostaan. Catarina Stenius Resonans-lehdestä tilasi nauhan käyttääkseen sitä valtakunnallisessa radio-ohjelmassa Ångradion.
Vuonna 1982 kuoro osallistui radionauhoitukseen missä esitettiin Singsbystä Mustasaaresta kotoisin olevan Georg Pellaksen teoksia. Se merkitsi uutta, jännittävää musiikkia kotiseudulta. Huhtikuussa samana vuonna kuoro sai kokea todellisen haasteen kun osana suurempaa kuoroa nauhoitti J.S.Bachin Matteuspassion.

TV-nauhoitukset

Psallite on tehnyt erilaisia TV-nauhoituksia, lastenohjelmista jumalanpalveluksiin. Vuonna 1979 nauhoitettiin joulumusiikki Mustasaaren kirkosta. Siihen osallistuivat kaikki kuorot ja soittajat Mustasaaren seurakunnasta. Ohjelmassa oli lähinnä perinteisiä joululauluja.

Yleisön pyynnöstä Mustasaaren kirkossa oli ohjelma mihin kuoro osallistui 1981. Mustasaaren seurakunnan musiikkielämä oli nyt niin rikas ja tunnustettu että järjestettiin toivelauluilta kirkossa. Tähän osallistuivat vielä kerran kaikki seurakunnan kuorot ja soittajat.

Toukokuussa 1984 nauhoitettiin veilä toinen toivelauluohjelma.

Jumalanpalveluksissa toukokuussa 1983 ja 1984 sekä lokakuussa 1992 kuoro lauloi sekä seurakunnan muiden kuorojen kanssa että erikseen.

Vuoden 1987 aikana Psallite osallistui kahteen TV-nauhoitukseen. Ensimmäisessä laulettiin Alice Tegnérin lauluja lastenohjelmassa Knytkalaset. Jouluna kuoro lauloi adventtipyhänä ohjelmassa Sånger i advent (=Adventin lauluja).

Kuoro teki vielä yhden nauhoituksen maaliskuussa 1993. Tämä nauhoitus tehtiin Kronobyn kirkossa jolloin esitettiin J.S.Bachin koraaleja. Urkuja soitti Stefan Lönnqvist.

Mässa för en sårad jord TV-nauhoitettiin kuoron 20-vuotis juhlan yhteydessä.

Levytykset

Psallite on osallistunut viiteen levytykseen. Ensimmäinen levytys oli jo vuonna 1977. Levyn otsikko oli Kärlekens hemlighet (=Rakkauden salaisuus), Musik från Korsholms kyrka 2. Toinen levy missä kuoro oli mukana oli Ett liv att leva (=Elämisen elämä) joka tuli 1982. Kuten aikaisimmilla levyillä Mustasaaren seurakunnan kaikki kuorot ja soittajat osallistuivat. Kamarikuoro Psallite on Psalliten ensimmäisen oman levyn nimi. Se julkaistiin 1985. Ohjelmavalinta noudattaa kahta päälinjaa: Yhtäältä kansanomainen ja yleisesti suosittu toisaalta klassinen yhdistettynä tiettyyn modernismiin. Psallite on julkaissut kaksi joululevyä. Ensimmäinen nimellä Julhelg (=Joulupyhä) julkaistiin 1991. Levy sisältää sekä tuttuja että vähemmän tuttuja joululauluja. Tuttujen laulujen joukosta voi mainita Emmy Köhlerin Nu tändas tusen juleljus (suom. Nyt sytytämme kynttilän ...) Per-Håkan Janssonin sovituksessa, schlesinen kansanlaulu Härlig är jorden (=Maa on niin kaunis) ja Adolphe Adamsin O helga natt (= ??) solistina Hans Lydman.

Toinen levy Vinternatt för länge sen (= Talviyö kauan sitten) tuli 1998. Solisteina ovat sopraano Camilla Nylund ja urkuri Markus Wargh, jotka esiintyvät sekä kuoron kanssa että erikseen.

Susanne Westerlund

Käännös: Christine Skjäl
Muokkaus: Helena Norrena